Virtalähde
Virtalähde yhdistetään kaikkii osiin, jotka tarvitsevat virtaa. Ilman virtalähdettä yksikään osa ei saa virtaa eikä käynnisty. Virtalähdettä hankkiessa katsotaan virran kulutus ja sen tuottamat watit. Jos virtalähteestä ei riitä tarpeeksi virtaa kaikille komponenteille, osa ei käynnisty tai toimii huonommin.
Prosessori
Prosessorin tarkoitus on prosessoida tietokoneohjelmien antamia konekielisiä ohjeita. Sen nopeus ilmoitetaan kellotaajuudella hertseillä ja teknologialla.
Prosessoriin kiinnitetään cooler, jonka tarkoitus on pitää sen lämmöt pienempinä, jotta prosessori toimii 100% nopeudella eikä hajoa. Coolerin jäähdytyselementti kiinnitetään lämpötahnalla, jotta prosessorin lämpö jakautuu sen kanssa. Jäähdytyselementissä on paljon rakoja, jotta lämpö haihtuu pois paremmin. Tuuletin pitää myös laitteen viileämpänä.
Emolevy
Emolevy on piirilevy, johon yhdistetään lähes kaikki tietokoneen osat. Tietokoneen osia hankittaessa pitää tarkistaa, että se on yhteensopiva emolevyn kanssa.
Kotelo
Kotelo on suositeltava tietokonetta hankkiessa, jotta osat pysyvät kiinni toisissaan paremmin, ja ovat muutenkin helposti siirrettävissä. Kotelossa on myös virtanäppäin, jota tarvitsee tietokoneen käynnistämiseen.
Massamuisti
Massamuistia tarvitaan käyttöjärjestelmän, laitteiden ajureiden ja tietokoneohjelmien säilömiseen. Massamuistin koko ilmoitetaan gigatavuina (GB), luku-, ja kirjoitusnopeus megatavuina (MB).
Massamuisti voi olla joko hard disk drive (HDD), tai uudempi ja huomattavasti nopeampi solid state drive (SSD).
Kiintolevy kiinnitetään emolevyyn SATA-liitännällä, sekä virtalähteeseen, jotta se saa virtaa.
Keskusmuisti
Keskusmuistin tarkoituksena on säilöäväliaikaista tietoa. Säilötty tieto häviää, kun tietokone sammutetaan. Keskusmuisti kiinnitetään emolevyyn.
Näytönohjain
Näytönohjain ei ole pakollinen tietokoneen toimintaan, jos emolevyssä on integroitu näytönohjain. Näytönohjaimen tarkoitus on piirtää grafiikkaa näytölle.
Mitä eri muistityyppejä on?
RAM:in tyyppejä ovat:
- Fast Page Mode (FFP). 1980-luvulla suunniteltu muisti, joka sallii lukemisen samalta riviltä, että vain sarakeosoitetta muutetaan.
- EDO, joka on parannettu versio FFP:stä.
- Synchronous Dynamic Random Access Memory (SDRAM). 2000-luvulla luotu DDR SDRAM:in edeltänyt muistityyppi, joka vaatii jatkuvaa virkistämistä.
- DDR SDRAM, joka on kaksinkertainen SDRAM:iin verrattuna. Muistin jännite on myös 2,5V 3,3V sijaan
- DDR2 SDRAM, joka on edeltäjäänsä hieman parempi.
- DDR3 SDRAM, jonka tavoitteena on alentaa tehonkulutusta ja nostamaan suorituskykyä edeltäjiinsä verrattuna.
- DDR4 SDRAM on uusin muistityyppi, joka käyttää vain 1.2V jännitettä ja kellotaajuus on jopa 3200 MHz.
Vähemmän yleisempiä DRAM perustuvia muistipiirejä ovat:
- SLDRAM, jonka tavoitteena oli olla mahdollisimman halpa.
- QDR SDRAM, joka sallii yhtäaikaisen muistin lukemisen ja kirjoittamisen.
Nykyaikana keskusmuistina käytetään DDR2 ja DDR3, sekä muita satunnaisia vähemmän yleisiä muistityyppejä.
Mitä eri massamuistityyppejä on?
Mekaaninen muisti
Mekaaninen reikäkortti oli ensimmäinen massamuistityyppi, joka periaate kopioitiin kutomakoneista. Sitä ei enää käytetä missään tietokoneessa, koska se vei erittäin paljon tilaa.
Magneettinen muisti
Magneettinen muisti perustuu nimensä mukaan magneettisuuteen. Nykyiset hard disk drivet (HDD) ovat magneettista muistia, joka sallii sen uudelleenkäytön. Magneettinauhajärjestelmä on halpa ja erittäin vähän tilaa vievä, joten sitä käytetään vielä tänäkin päivänä suurimmassa osassa koneita.
Optinen muisti
Optinen muisti on yleensä kertatallenteisia, kuten CD-ROM- ja DVD-levyt. Optisen muistin tarkoituksena on tiedon siirtäminen laitteesta toiseen helposti fyysisenä. Jotta optista muistia voi lukea, tarvitset CD-aseman, joka lukee tiedon levyltä. Lähes jokaisessa tietokoneessa on myös CD-asema, mutta sen tarkoitus on hävitä käytöstä lähiaikoina ulkoisten kovalevyjen ja USB-muistitikkujen korvatessa ne.
Puolijohdemuisti
Solid state drive (SSD) kehitettiin jo 1970-luvulla mutta otettiin kunnolla käyttöön vasta 2000-luvulla hintojen laskiessa. SSD tallentaa tiedon Flash-muistilla, joka säilyy lähes 10 vuotta ilman sähköä. Koska SSD on kokonaan sähköllä toimiva, se on äänetön ja nopeampi kirjoitus- ja lukunopeudeltaan.